Kesälomareissumuistelot jatkuvat :) Tämä kesä oli vähän poikkeuksellinen kaikkine upeine reissuineen, joista yksi oli ystävättäreni kanssa tehty roadtrip Etelä-Saksaan elokuun alussa. Mukanamme oli ihana ja komea afgaanimies Dumbo, joka pääsi reissullamme osallistumaan erilaisiin ohjelmanumeroihin, mm. näyttelemään kansainvälisessä koiranäyttelyssä Ludwigshafenissa. Tervetuloa mukaan matkallemme!
Reissu alkoi Suomen Turkkusesta, jossa hyppäsimme Viikkarin Gracen kyytiin, joka muuten onkin aivan todella hienoksi laitettu laiva. Tuossa alla kuvassa esim. Sundeckin näkymää. Kyllä kelpasi.
Tottahan toki matka kippistetiin alkaneeksi sampanjalla, mmm...
...ja illallinen käytiin nauttimassa Oscar à la cartessa.
Reissumme komein vahvistus <3 <3 <3
Eipä aikaakaan, kun olimme jo Tukholmassa ja alkoi jättiläismäinen urakka kohti Etelä-Saksaa. Ruotsi meni vielä melko sutjakasti ja Tanskakin, mutta juu, loppumatkasta matkanteon jatkuttua varmaan 18h alkoi jo terävin kärki olla mukavasti hiottu pois, uuh. Ajoimme siis pidemmittä pysähdyksittä (tarkoittaa yötä, pienempiä pysähdyksiä oli totta kai :) ) koko siivun ja se kyllä tuntui.
Juutinrauman ylitys, on se komia silta!
Sitten onkin jo saavuttu Tanskan Rödbyhavniin, josta matka jatkui laivalla Saksan Puttgardeniin.
Niin on päästy Saksan autobahnoille ja ilta alkaa hämärtyä...
Ja niitä tietöitä piisasi. Ihan koko aikaa ei siis tullut raketteja perästä, kun välillä nopeutta oli rajoitettu siihen kahdeksaankymppiin. Melkomoista menoa sanomme me!
Mutta tiet olivat erityisen hyvät ja tasaiset - ei Suomen teillä niitä
vauhteja pystyisi edes ajamaan. Sellaista pomppua olisi se meno.
Loppumatkan pimeydestä ei paljon tullut napsittua kuvia, mutta perille päästiin kylmää hikeä pyyhkien ja pääsimme istumaan ja rauhoittumaan isäntäväen pöytään Aperol Spritzille, uh. Majoituimme siis afgaanikasvattaja-Julikan luona. Hän on kasvattanut sekä minun että ystävättäreni afgaaneita, niin tämä oli samalla vähän sellainen sukulointireissu hehh :D Ja onpa mun ja ystävä-Satun ensitapaamisestakin tainnut kulua 20 vuotta, eli siinäkin vähän juhlan aihetta tälle reissulle, kyllä näitä syitä löytyy :)
Siinä pahimman sykkeen laskettua päästiin vihdoin unten maille - olikin ollut pitkä ajo, kun aamulla anivarhain lähdimme Tukholmasta ja perille Thaleischweiler-Fröscheniin pääsimme puolen yön jälkeen, ehkä puoli yhdeltä. Reippaita matkalaisia, vai mitä.
Eka aamun view mun ikkunasta, aijai <3
Olihan ihana aamunavaus, kun emäntämme oli noukkinut lähileipomosta meille tuoreet sämpylät ja keittänyt kahvit. Siellä ne keittiössä odotti muine herkkuineen. Namm! Ei siinä kauaa keritty kuitenkaan istuskella rauhassa, kun oli jo hommia hoidettavana. Suunta siis autobahnalle (niin kuin ei olisi sitä ajomatkaa jo taitettu riittävästi :)) ja sitä kautta tohtorin pakeille komian blondiherramme kanssa. Kuka arvaa miksi :) Katsokaas video alla <3
Tuulivoimaloita piisasi ja piisasi
Kivoja kukkasia eläinlääkäriaseman pihamaalla
Melkoinen kuhina! Saapa nähdä, tuleeko tästä hässäkästä jokin
post-trip souvenir ;)
Yhtenä iltana illallistimme isäntäväen + sukulaisten kera perinteisessä saksalaisessa ravintolassa lähikylässä. Niinpä lautaselle valikoitui mitäpä muutakaan kuin schnitzel sienikastikkeella, yumm!
Koko jengi yhes koos Dumboa myöten!
Joo mainostettiin kyllä parsakaaltakin :)
Julikan residenssi oli sillä tavalla aivan täydellisessä sijainnissa, että yhtenä päivänä pääsimme viettämään koko päivän läheisessä outletmallissa Zweibrückenissä, kun taas toisena päivänä hurautimme Luxemburgiin. Näin sain mäkin checkattua Lux-boxin vierailtavien paikkojen joukosta. Kukas se olikaan, kun ohjeisti, että "Go to places, where you have never been to" - no sitä ohjenuoraa noudatin myös. Piti guuglata - se oli Dalai Lama, joka sanoi: "Once a year go some place you've never been before". Hyvä ohje se!
Getting closer to Lux!
Ei meillä paljoa ollut aikaa Luxissa dallailla, mutta autolle parkin löydettyämme päädyimme käppäilemään keskustan kaduille. Lounaspaikkaa koitimme bongata ja löysimmehän sen: pihvipaikan, jossa nautimme sairaan hyvät salaatit ja lasilliset Rosé Crémantia, voi herkku!
Terkkuja Luxista!
Julikalla oli myös parhaillaan kissanpennut kotonaan ja niitä pääsimme silittelemään myös, uijui!
Näillekin maistuu pahvilaatikot!
Ja jos luppoaikaa jäi, niin Julikalta löytyi tällaisia aarteita! Upcoming stars tuolta 36 vuoden takaa...
Koitettiin ottaa kuvia myös Dumbosta tyttöystävän kanssa <3 oli vaan aika kuuma päivä!
Jo päästiin reissussa näytelmiin saakka, eli sunnuntaina elokuun 13. päivä oli vuorossa kansainvälinen koiranäyttely olikohan noin 150 km ajomatkan päässä, joka tapauksessa Ludwigshafenissa. Perille päästiin ajoissa ja leiri saatiin pystyyn kivasti. Ihan tosi mahtava teltta oli Julikalla, se oli täydellisen helppo pystyttää vaikka yhden naisen voimin.
Odottelua ennen kehää
Tittididii!
<3 <3 <3
Ja vaikka kehän kuluessa tällaisille suomalaisille näytti tapahtuvan sitä ja tätä, joista olimme jo päätelleet, että taisi olla turha reissu, niin jo vain Dumbomies kävi pokkaamassa kirkkaimmat pystit rusetteineen ja päätyi voittamaan koko rodun afgaaninvinttikoirat, yeah! Eikä siinä vielä kaikki: yksi ruseteistahan tarkoitti kansainvälistä sertiä, eli CACIBia, joita pitää keräillä ihan useammasta maasta valmistuakseen kansainväliseksi muotovalioksi. Tämä nyt pokattu CACIB oli Dumbolle viimeinen, jonka se tarvitsi CIB-titteliään varten, joten se oli nyt tässä! Champion International Beauty, Kansainvälinen muotovalio, kyllä kuulostaa ja on hienoa!
Olihan meillä onneksi juhlakuplat mukana tällaisen onnenkantamoisen varalle, wunderbaum ;)
Gesundheit ja sehr schöne vaan ;)
Tuossapa ne kaikkein tärkeimmät reissukuviot varmaan tuli muisteltua sillä tarkkuudella kuin ne nyt mielessä ovat ja niin oli edessä vastaavanlainen rykäisy eteläisestä Saksasta takaisin Tukholmaan. Joo, ja melko rankka se oli myös toiseen suuntaan, joskin sen totesimme yhdestä suusta paremmaksi, että alkumatkasta kirkkain silmin saimme ajella ne autobahnat alta pois ja kun alkoi vähän väsymys jo painaa, niin alettiin olla Tanska / Ruotsi -akselilla ja siten vähän verkkaisemman tahdin liikenteessä. Toinen juttu, mikä lähes samoin todettiin yhdestä suusta, että ensi kerralla on varmasti viisainta ottaa joku pysähdys tuohon puolimatkaan, niin saa vähän virkeämmällä ololla edistää matkaa. Mutta ihana ihana reissu oli, jonka voisi tehdä anytime uudestaan (sillä välipysähdyksellä :))
Ja pysähdyksistä vielä puheen ollen; olipas melkoinen sattuma, kun paluumatkalla jossain Saksan autobahnoilla bongattiin toinen Suomen rekkari (jee!) ja mitähän hittoa! Siinähän ajelivat frendimme omaa paluumatkaansa Euroopan koiranäyttelyturneeltaan. Siis ilman mitään tietoa toistemme aikatauluista bongasimme toisemme tien päältä ei vain kerran, vaan toisenkin mokoman! Totuus on monesti tarua ihmeellisempää. Tässä todistusaineistoa :)
Ja vihdoin: Hello Stockholm, täällä ollaan turvallisesti ja seuraavaksi päivälautalla kohti Turkua
Aamun sarastaa Tukkisaaren satamassa
Viking Grace - on se kyllä aika upea laiva!
Kyllä siellä kelpasi myös afgaanipojan köllötellä, etenkin inttivaliotitteli takataskussa :D
Ehkä täytyy vielä loppuun laittaa kuva kemuista, mitkä tämä reissu aiheutti: ne oli Dumbon inttivaliojuhlat, joita pidettiin asianosaisten kesken reissun jälkeen. Dumbosta tuli tämän pentueen neljäs kansainvälinen muotovalio, melkoinen saavutus! Cheers to that vielä kerran!
